Täytyy olla jo meri voidakseen ottaa itseensä likaisen virran, siitä likaantumatta.
–Friedrich Nietzsche

Jotain rauhoittavaa tapahtuu mun sisällä tällä hetkellä. Tuntuu kuin olisin herännyt monen vuoden talviunilta hyvin levänneenä – ja määrätietoisempana kuin koskaan. Olen työstänyt tiettyjä asioita vuosikausia alitajunnassani ja nyt tuntuukin yllättäen siltä, että henkinen työ niiden suhteen on jo tehty.

Olen iloinen siitä, että olen kerrankin ehtinyt nauttia keväästä ja alkaneesta kesästä. Rakennan maaseudulla Suomen kauniissa suvessa unelmatyöpaikkaani ja sateenkaaren päätäni, joka on parasta aikaa muuttumassa visiosta todellisuudeksi.

Hetki sitten iski puolestapuhuja-autopilotti päälle ja aloin kirjoittamaan tähän työasioihin liittyvistä haasteista. Pyyhin kuitenkin koko kappaleen pois; alan siis jotenkin oppia päästämään irti noista asioista sillon, kun on aika keskittyä omaan hyvinvointiin ja omaan yksityiselämään.

Asioita on tosiaan hoidettavana enemmän kuin koskaan, mutta mulla ei ole kiireen tuntua eikä stressiä. Elämä on yksinkertaista kun vaan päästää irti vaikka se kirpaisee ja seuraa sydämen ääntä. Ei siis helppoa, mutta yksinkertaista. Kelpaa mulle sillä ei tän tarvii helppoa ollakaan. 😀

Mutta se siitä. Tänä kesänä meinaan kyllä ainakin uida, seikkailla, syödä jäätelöä ja pitää hauskaa!

 

Pin It on Pinterest